Miksi ja mihin pukeudumme?

Vaatteet ovat tietysti osa jokapäiväistä elämäämme. Jotkin vaatteet kuitenkin liittyvät lähinnä arkeen, jotkin vain suurimpiin juhliin ja osan vaatekaapistamme saatamme varata vain kotikäyttöön, kun kukaan ei ole näkemässä. Tämän lisäksi olemme käyttäneet hyvin erilaisia vaatteita historian saatossa. Muotien muutosta ovat ajaneet milloin käytäntö ja milloin ulkonäköseikat. Tässä jutussa pohdimme hieman, miten ja miksi vaatemuoti muuttuu.

Vaatetuksen alku

Vaatteiden alkuperäinen funktio on tietysti pitää ihmiset lämpiminä sekä suojassa muilta elementeiltä, kuten tuulelta, vedeltä ja auringolta. Vaatteita on käytetty erittäin pitkään, jopa puolet ihmislajin historiasta.

Alkujaan vaatteina toimivat luonnosta saatavat materiaalit melko käsittelemättöminä. Näitä olivat muun muassa kasvien lehdet, ruohot ja muut osat. Hieman vaikeammin hankittavia olivat eläinten turkit ja nahat, jotka vaativat työkaluja käsittelyyn. Näihin materiaaleihin perustuu myös vaatetuksen historian alun määrittämisen vaikeus. Tällaiset materiaalit nimittäin häviävät luonnossa nopeasti, joten historioitsijoille ei ole jäänyt suoria jäänteitä ensimmäisistä vaatekappaleista.

Venäjältä on löytynyt varhaisimmat tunnetut vaatteiden tekemiseen käytetyt työkalut, luusta valmistetut neulat, jotka on ajoitettu noin aikaan 30 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Vaatteita on kuitenkin käytetty jo paljon tätä ennen primitiivisemmin valmistettuina. Epäsuorin menetelmin tutkimalla ihmisen täin genetiikkaa, on arvioitu vaatetuksen yleistyneen jo noin 170 000 vuotta sitten. Tämä tarkoittaisi sitä, että ihmiskunta on vaatettanut itsensä jo lähes puolet 400 tuhannen vuoden olemassa olostaan.

Käytännöstä muotiin

Vaatteita käytettiin aluksi puhtaasti käytännön syistä. On vaikea sanoa tarkalleen, koska ensimmäiset muotiin viittaavat kehitykset tapahtuivat vaatteiden parissa. Vastaus tähän kysymykseen on varsin monisyinen, sillä siihen vaikuttaa merkittävästi tarkasteltavan joukon demografinen asema ja kansalaisuus: Kaikkihan tiedämme esimerkiksi kuninkaiden pukeutuneen näyttävästi hyvin kauan ennen ajanlaskun alkua, ja toisaalta vielä 1600-luvulla japanilainen vaatetus ei ollut muuttunut tuhansiin vuosiin.

Yleisesti ottaen yhtenä alkupisteenä muodille voidaan pitää 1400-luvun Euroopassa alkanutta kehitystä, jonka voidaan nähdä jatkuvan yhä tänä päivänä. Erityisesti tuon ajan hoveissa vaatetuksen trendikkyyteen liittyi myös muita tekijöitä, kuin asun ulkonäkö. Paksut ja monikerroksiset asut nimittäin peittivät tehokkaasti alleen hajuja. Se oli varsin tärkeää, sillä tuohon aikaan edes aatelisihmiset eivät peseytyneet välttämättä edes viikoittain.

Muodikasta käytännöllisyyttä

Käytämme tänä päivänä edelleen vaatteita myös käytännön syistä. Esimerkkejä tästä ovat esimerkiksi urheiluasut ja työvaatteet. Kaikkiin näihin on kuitenkin lisätty ajan myötä enemmän ja enemmän muotia, onneksi tosin yleensä käytännöllisyyden sanelemissa rajoissa. Yksi hyvä esimerkki käytännöllisistä, mutta silti muodikkaista vaatteista ovat nämä hienot ison koon tunikat.

Tulevaisuudessa vaatteiden voi odottaa muuttuvan yhä enemmän muodikkaiksi ja samalla käytännöllisiksi. Suuri osa kiitoksesta kuuluu uusien materiaalien kehittäjille. Ne mahdollistavat kestäviä ja edullisia asuja, jotka täyttävät vaatetuksen funktionaaliset vaatimukset, mutta ovat samalla muokattavissa suunnittelijan toiveiden mukaan tyylikkäiksi vaatekappaleiksi.

Leave a Reply