Sisustus ja asumismuodot mullistuivat Suomessa 1800-luvun lopussa, kun moni jätti maaseudun taakseen muuttaessaan työn perässä nopeasti kasvaviin kaupunkeihin. Juokseva vesi ja sähkö olivat uusia asioita. Vuosisadan vaihteen kansallinen herääminen oli myös omiaan lisäämään kiinnostusta suomalaishenkiseen sisustukseen ja muotoiluun.
Ennen sisustamiseen vaikutti pitkälti käytännöllisyys, monella ei ollut mahdollisuus hankkia kauniita esineitä ihasteltavaksi vaan niitä hankittiin tarpeen mukaan. Kautta aikojen suomalaisessa sisustuksessa punaisena lankana onkin kulkenut funktionaalisuus, mieltyminen käytännöllisyyteen ja tarpeellisuuteen. Suomalaisille järkevät ratkaisut kodeissa ovat usein ajaneet ohi esineen ulkonäön.
Koti on suomalaisille tärkeä linnake. Ankara ilmasto ei aina houkuta ulkoilemaan ja tapaamaan tuttuja puistoihin tai kahviloihin. On helpompaa käpertyä oman sohvan nurkkaan tai kutsua vieraita iltakahville. Siinä missä monissa maissa koti toimii lähtöpisteenä toiminnalle, Suomessa koti on toimintakeskus. Kotiin hankitaan viihde-elektroniikkaa ja harrasteita, eikä kotoa välttämättä tarvitse lähteä mihinkään. Suomalaisten unelmien kodissa on oma sauna, lapsille trampoliinit ja leikkimökit, piha ja grillausmahdollisuus. Suomalainen koti on instituutio, jossa kohtaavat vanha ja uusi, Marimekon verhot ja kiiltävät modernit keittiönkalusteet.
Pirttipöydän tuunaajat luovat uutta designia
Suomalainen on kulkenut sisustajana pitkän matkan maatalon tuvan pirttipöydän ääreltä vanhan omakotitalon tuunaajaksi, jossa ideat saavat lentää. Juppikauden kromin ja metalliputkia suosineen linjan jälkeen onkin palattu taas vaalimaan vanhaa, räsymattoja, ryijyjä ja ajan patinoimia vanhoja puupalkkeja katoissa. Suomalaisessa kodissa Ikea kohtaa itse kunnostetut vanhat pirttipöydän kalusteet.
Käytännöllisyys sulautuu kirpputorilöytöihin ja minimalistisuus suomalaiseen designiin, joka on osa tavallisia suomalaisia koteja. 1930-luvulla ja sen jälkeisinä seuraavina vuosikymmeninä elettiin murroksen aikoja suomalaisessa asumisessa. Sähkö tuli asteittain osaksi perheiden arkea, puuliesi muuttui sähköllä toimivaksi ja jossain vaiheessa emännän arkea tuli helpottamaan esimerkiksi imuri. Moniin kodin askareisiin kului kuitenkin paljon aikaa, vettä haettiin monissa perheissä vielä ulkoa ja pyykinpesukin ilman nykyvälineitä oli työlästä. Ruuan säilyttäminen ilman jääkaappia asetti omat hankaluutensa arjen suunnitteluun. Perheiden arki ei pyörinyt nykyisellä tavalla tietotekniikan ja television ympärillä vaan iltaisin kokoonnuttiin radion äärelle. Vanhan ajan sisustuksesta ammennetaan nykyisiin koteihin niin ideoita kuin myös vanhoja kalusteita.
Vanhan ajan sisustus on muotia Suomessa. Vanhojen rintamamiestalojen ja kyläkoulujen kunnostaminen herättää henkiin menneen ajan tunnelmaa. Itse tuunattu ja kunnostettu kiehtoo sarjatuotantoa enemmin. Huutokaupoista tai kierrätyskeskuksista löydetyt vanhat rukit, puhelimet ja puusukset pääsevät osaksi sisustusta. Menneisyyden löytöjen avulla on mahdollista olla yksilöllinen.
